Ensimmäinen asia, joka minulle tuli mieleen kuullessani tämän välitehtävän tehtävänannon, oli yläasteen näppäilytaidon kurssi. Näppäilytaidossa opeteltiin nimensä mukaisesti kirjoittamaan tietokoneella kymmensormijärjestelmällä. Näppäilytaito on siis ollut hyvinkin hyödyllinen ja tarpeellinen minulle aina tähän päivään asti. Maanantain (26.9.) luentoon nojaten voisin arvioida, että kyseisellä näppäilytaidon tunnilla on opetettu sekä teknologiselta että ilmaisuun liittyvältä kannalta. Jos joutuisin koko ajan hakemaan seuraavaa kirjainta näppäimistöltä, ei minua varmaan huvittaisi paljoakaan koneella istuskella. Toki taitoni ovat kehittyneet sen jälkeenkin huimasti, mutta joka tapauksessa pohja osaamiselle on luotu koulun penkillä.
Lukiosta muistan elävästi yhteiskuntaopin kurssin, jossa oli tehtävänä pareittain kerätä portfolioon ajankohtaisia poliittisia juttuja, ja kommentoida niitä. Kurssi oli hyvin opettavainen monella tapaa. Kurssin myötä sanomalehtien seuraamisesta kehkeytyi minulle tapa. Nykyään tosin lehdet ovat pitkälti korvautuneet nettisivuilla, mutta uutisten seuraaminen on joka tapauksessa lähtöisin tuolta kurssilta. Kurssilla oppi myös ottamaan kantaa kirjoituksiin. Kaiken kaikkiaan kurssilla opittiin medialukutaitoa, kriittisyyttä ja analysointia, mitkä ovat kaikki hyvinkin oleellisia osa-alueita mediakasvatuksessa. Hauskinta tässä tarinassa on kuitenkin se, että ennen tätä yhteiskuntaopin kurssi kyseinen aine ei kiinnostanut minua ollenkaan. Portfolio oli kuitenkin minusta erittäin mielekäs tapa oppia, ja kiinnostukseni maailmalla tapahtuviin asioihin kohosi huomattavasti. Silloin en tosin vielä ajatellut, että kurssilla käytettävät oppimismenetelmät liittyisivät mediakasvatukseen. Itse asiassa en ole tajunnut sitä ennen kuin nyt kirjoitin sen mustana valkoiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti