Olen saattanut jossakin aikaisemmassa kirjoituksessanikin todeta, että luen paljon mieluummin kirjan paperista versiota kuin pdf-tiedostoa tietokoneelta. Jotenkin oppimisen kannata kirja on mukavampi, sillä voin halutessani töhertää, alleviivata, piirtää tai hahmotella kaavioita marginaaliin. Toki näiden kaikkien tekeminen on mahdollista myös tietokoneella, mutta kynän kanssa tulen kuitenkin paremmin toimeen.
Pidän myös sanomalehtien lukemisesta. Kuitenkaan en itse tilaa niitä koskaan. Kerran kokeilin asuessani ystäväni kanssa tilata Aamulehden viikonloppunumerot. Opiskelujen ohessa en kuitenkaan lukenut lehtiä säännöllisesti, ja syntyvät lehtipinot suorastaan mollasivat minua. Lehden lukeminen tuntui ennemminkin velvollisuudelta kuin viihteeltä. Nykyään tyydyn siihen, että luen lehtiä, kun niitä on saatavilla. Kurssikirjan artikkelissa 'Sanomalehdestä oppia aktiiviseksi ja mediakriittiseksi kansalaiseksi' mainitaan, että lehden merkityksen huomaa erityisesti silloin, kun lehteä ei ole saatavilla, ja että silloin vanhempikin lehti kelpaa luettavaksi. Usein vieraillessani vanhempieni luona saatan lukea kuukaudenkin vanhoja lehtiä. Kaikkia juttuja ei kuitenkaan tule luettua nettilehdistä, ja yleensä vierailujen aikana aikaa on tehdä muutakin kuin kaikkea pakollista.
Kyseisessä Mari Hankalan ja Pirjo Linnakylän artikkelissa tuodaan esiin mielenkiintoinen yhteys sanomalehtien lukemisen ja oppimistuloksien välillä. Itseäni artikkelissa kiinnosti fysiikan opiskelijana erityisesti se, että sanomalehtien lukemisaktiivisuudella on vaikutusta menestymiseen myös luonnontieteiden osaamiseen ja ongelmanratkaisuun. Yhteys oli aluksi yllättävä, mutta asiaa hetken pohdittuani pidin yhteyttä melko luonnollisena. Jos oppilas lukee aktiivisesti sanomalehtiä, törmää hän päivittäin erilaisiin taulukoihin ja graafeihin, joiden lukeminen ja ymmärtäminen on yksi tärkeä osa luonnontieteitä. Myös säännöllinen lukurutiini jo itsessään vahvistaa ongelmanratkaisukykyä.
Artikkelin lopussa opettajia rohkaistaan julkaisemaan oppilaiden tuotoksia sanomalehdissä. Omassa arvomaailmassani julkaiseminen sanomalehdessä on paljon korkeammalla kuin julkaiseminen netissä. Netissähän periaattessa kuka vaan voi julkaista mitä vaan. Sen sijaan sanomalehteen juttuja pitää karsia, ja niissä on oikeasti oltava perää, riippuen tietysti lehdestä. Uskon, että oppilaillekin olisi hienoa saada oma kirjoituksensa tai tutkimuksensa lehteen. Artikkeli sai ainakin minut pohtimaan vakavasti vaihtoehtoa sanomalehtien monipuoliselle käytölle opetuksen ohessa. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti